lauantai 16. toukokuuta 2015

Eläimellistä menoa

Nyt olemme vihdoin voiton puolella Riikan tutkimisessa. Aluksi tuntui ettei muuta ehdi kuin läksyjä pakertaa, mutta onneksi kotiläksyjä ei ole tullut enää lisää jakson alun jälkeen ja nyt uuden lukujärjestyksen myötä meille vapautui reilusti lisäaikaa tehdä niitä.

Tiistaina koulupäivämme loppuu jo 14.10. Sää oli kaunis, joten päätimme hoitaa eläintarhavierailun pois alta Gerdan seurassa. Riikan eläintarha on hieman pienempi kuin Korkeasaari. Eläimistö on suunnilleen sama kuin Korkeasaaressa, mutta joitakin eläinlajeja (esim. jääkarhu, virtahepo, kirahvi, susi) ei Korkeasaaresta löydä. Eläintarhaan pääsee bussilla nro. 11 ja matka kestää n. 30min. Olin kuullut vähän juttua että olot eläimillä ovat tässä eläintarhassa vähän niin ja näin, niinkuin monissa entisen itäblokin eläintarhoissa. Varustauduinkin henkisesti kohtaamaan kärsiviä ja huonosti hoidettua eläinraukkoja.
Nalle voisi haluta vähän isommat tilat.
Huhut osoittautuivat onneksi osittain vääriksi. Osa eläimistä oli kieltämättä liian pienissä aitauksissa ja niillä oli liian vähän virikkeitä. Matelijoilla voisi olla paremmat olot terraarioissaan (monella epäonnistunut nahanluonti ja kuivunut olemus) ja karhut+kissaeläimet vaatisivat paljon enemmän tilaa. Myös akvaariokalat oli survottu Suomen mittapuulla laittoman pieniin altaisiin, mutta tämä nyt on seikka jonka saa valitettavasti todeta jo ihan eläinkaupoissa Latviassa. Riikan eläintarhassa kuitenkin huomasi että eläinten aitauksia on alettu modernisoida, ja esimerkiksi kirahveille oli ihan viime vuosina rakennettu upea uusi aitaus. Myöskin norsuista on kokonaan luovuttu jo vuonna 2003 koska eläintarhassa ymmärrettiin niiden olojen olevan liian huonot. Norsuille rakennetaan pikkuhiljaa ja varojen salliessa  uudet tilat, joten ehkä lähivuosina Riikassa pääse taas katselemaan elefantteja livenä.

Kirahvi koitti kovasti ylettyä voikukkiin.
Ihan kuten Korkeasaaressa, Riikan eläintarha oli täynnä riikinkukkoja. Lieneekö joku yleinen perinne eläintarhoissa, vaikea sanoa kun niin harvassa tullut käytyä. Riikinkukkoja oli jopa törkeän paljon, ja niitä istuskeli kaikessa rauhassa muiden eläinten aitauksissa kirkumassa ja tappelemassa keskenään. Möly oli aika korviahuumaava.

Riikinkukko istui kaikessa rauhassa villisika-aitauksessa. Taustalla oikea asukas.

 
Tiikeri-emo ja poikanen
Eläintarhassa on suuri valikoima eri maiden kesyjä ja puolivillejä kotieläimiä eli ns. "petting zoo". Näiden olot olivat hyvät. Seuraavaksi tulee vastaan lintutarha, josta polut johdattavat tropiikkitalolle ja isojen lihansyöjien aitauksille. eläintarhassa oli tullut juuri poikasia siperian tiikereille ja ilveksille. Näimme molemmat pesueet, olivat aivan törkeän suloisia. Itselleni käynti oli hieno kokemus, koska näin ensimmäistä kertaa elämässäni suden ja jääkarhun (oli hevosen kokoinen otus!!). Tuli samalla testattua oikein kunnolla oma 20 megapixelin "mahti-kamera" uudessa Sonyn xperia Z3 kännykässäni , joka osoittautui taas pettymykseksi. :/



Skorpioninn kitiinikuori hohtaa UV-valossa. Tiede ei osaa vieläkään selittää miksi.
 
Tämä murhanhimoien kurki seurasi meitä ja koitti nokkia aidan läpi :S

Valitettavasti opasteet ja kyltit eläintarhassa ovat lähinnä venäjäksi ja latviaksi. Suosittelen kaikesta huolimatta Riikan matkailijoille piipahtamaan Riikan eläintarhassa, koska lipputuloilla eläintarha rahoittaa eläinten aitausten uusimista parempaan päin.

Tällä kultakalalla on jotain pahasti vialla....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti