sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Kaunis, keväinen Riika

Ensimmäinen maalaukseni täällä valmistui perjantaina. En ole koskaan ennen maalannut kuparia ja sen huomaa :S
Perjantai loppui vähän epämääräisissä fiiliksissä. Meidän piirrustustuntimme oli pidetty jo poikkeuksellisesti aamulla, ja kukaan ei ollut muistanut kertoa sitä meille. Opettaja ja muut oppilaat olivat jo lähteneet koulusta. Onneksi luokan ovi oli sentään auki, saatiin itse aseteltua kipsipää jalustalle ja valot sille, sitten piirrettin pari tuntia itseksemme tyhjässä koulussa...  Illalla ei jaksettu enää mennä mihinkään, vaan maratoonattiin Game of thronesin jaksoja. Onneksi lauantai avautui aurinkoisena ja ihan eri tunnelmissa. Sain vihdoin vähän seikkailtua Riikassa tänä viikonloppuna. Päätimme lauantaina vaan unohtaa koulun ja lähteä keskustaan. Nyt on läksyt vähän myöhässä, mutta toisaalta paljon rennompi mieli taas pakertaa läpi viikko koulua :)


Aloitimme Lauantain tutkimusmatkalla Riikan kuuluisaan, entisissä Zeppelin-halleissa sijaitsevaan valtavaan kauppatoriin. Toripaikka koostuu neljästä hallista, joista jokainen on omistettu eri kauppatavaralle: Kala, liha, vihannekset ja kaikki muu. Myyntikojut ovat levittätyneet myös hallien ympärille. Olin etukäteen kuullut kauhutarinoita alueella vilisevistä taskuvarkaista ja viereisen venäläiskorttelin rikollisuudesta. Noh, ehkä kävi tuuri, mutta aika eri kokemus itselleni ainakin tuli. Todella siisti paikka ja uskalsin yksinkin liikkua torilla. Toreilta sai tuoretarvikkeita ja ruokaa vielä halvemmilla hinnoilla kuin Latvian ruokakaupoista. Minua houkutti suunnattomasti maistaa kaikkia perinteisiä latvialaisia ja venäläisiä leivonnaisia! Täytyy vielä käydä joku päivä uudestaan tutkimassa näitä kojuja, ja ostaa itselleen vaikka meripihkakoru.

Julmaa kyllä, suurin osa kauppahallin kaloista oli yhä elossa myyntitiskillä. :(
Meripihkakoruja.


Neuvostoliittopinssejä kirpparilla.

Meripihkateemalla jatkettiin, sillä seuraava etappimme oli Riikan luonnontieteellinen museo. Museossa oli kokonainen kerros omistettu meripihkalle: onhan meripihka ollut vuosisatojen ajan Latvian tärkein vientituote. Kaikkein arvostetuinta- ja vanhinta on maidonvärinen meripihka. Meripihkan arvoa lisää myös mahdolliset ötökät tai kasvin-osat sen sisällä.

Käsittelemätöntä meripihkaa.
Museossa oli muutakin meripihkan lisäksi, kuten hyönteisiä, kiviä ja täytettyjä eläimiä. Monet elukoista herättivät meissä suurta hilpeyttä, sillä Riikan museon täytetyt eläimet eivät olleet aina kovin hyvässä kunnossa tai hyvin täytetty...






Pyhän Pietarin kirkko sijaitsee keskellä vanhaa kaupunkia, ja päätimme piipahtaa seuraavaksi siellä. Välimatkat Riikan keskustassa ovat melko pieniä, joten kaikkialle pääsee helposti kävellen (vanhassa kaupungissa ei saa muutenkaan ajaa autolla). 

Juosiampujia kirkon pihalla
Pyhän Pietarin kirkko on rakennettu jo 1200-luvulla ja se on UNESCO:n maailmanperintökohde. Kirkkoon on pieni pääsymaksu, ja sen maksamalla pääsimme käyttämään hissiä joka vie kirkon tornin näköala tasateelle. Tämä on se näköala, josta suurin osa Riikan postikorteista ja nettihakujen kuvista on kuvattu. Katsellessani etäisyyteen jatkuvaa kaupunkia en enää epäillyt että tänne mahtuu enemmän asukkaita kuin Helsinkiin.




Illan lopuksi istahdimme vielä hetkeksi vanhan kaupungin keskusaukiolla sijaitsevan EGLE-nimisen ravintolan terassille kuuntelemaan live-musiikkia. kaikenkaikkiaan hieno päivä.




2 kommenttia:

  1. Tuosta lääkärillä käynnistä, niin kannattaa käydä katsomassa ja lukemassa Hyrian sivuilla kohdasta International Hyria ja student exchange, mitä siellä sanotaan vakuutuksista. Siellä on hyvin kerrottu vakuutuksista ja siitä mitä ne kattavat.
    Olit hieman huolissasi siitä, että ehdi kirjoittaa blogia, kun on niin paljon kiirettä ja stessiä. Voit tehdä niin, että kerran viikossa kirjoitat hieman enemmän ja 2 kertaa viikossa laitat enemmän kuvia esim. töitäsi tai kaupungista ja parilla lauseella kerrot miten menee. Blogisi on kiinnostava ja pidän siitä, että laitat blogiin myös kuvia töistäsi. Minusta on hienoa, että sinä ja Rosa olette aika perusteellisesti kertoneet opiskelustanne ja myös arjesta Latviassa. Tämä on erittäin tärkeää tietoa seuraaville lähtijöille.
    Minulle tuli yllätyksenä nuo kotiläksyt. Viimeksi Latviassa vaihdossa ollut opiskelija ei kertonut näistä mitään.
    Tahti näyttää olevan aika kova, mutta toivottavasti olette pikku hiljaa tottuneet tuohon tahtiin. Mikä mielästäsi on ollut tähän asti haastavinta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogipäivitykset alkaa pikku hiljaa olemaan helpompia, aluksi oli vähän raskasta kirjoittaa niitä kun on niin paljon kerrottavaa, mutta ainakin koulun suhteen viikot alkaa jo rutinoitua ja läksyjä ei ole tullut alun jälkeen enää niin paljon. :) Olen iloinen jos näytät blogiani ja siitä on jotain hyötyä tuleville lähtijöille. Haastavinta on ollut juuri tuo luovuutta vaativien läksyjen valtava määrä, sekä niihin tarvittavien materiaalien omatoiminen etsintä+budjetointi.

      Poista